Personal trainer kouluissa innostaa nuoria liikkumaan

 

Helsingin kaupungin liikuntapalveluiden Liikkuva koulu -toiminnan kärkitavoite vuodelle 2017 on nuorten liikuntaneuvontatoiminnan kehittäminen. Tarve on etenkin yläkouluikäisillä, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän, ovat mahdollisesti arkoja liikkumaan ryhmässä tai joilta puuttuu kaveri, jonka kanssa harrastaa liikuntaa.

– Liikkuva koulu -ohjelmassa mallinnettu personal trainer -toimintamalli kouluissa antoi sysäyksen suunnittelutyölle, kertoo liikunnansuunnittelija Tytti Soini Helsingin kaupungin liikuntapalveluista, liikuntaan aktivoinnin ja liikunnallisen elämäntavan edistämisen yksiköstä.

– Personal trainer sanana luo positiivisen vivahteen. Halusimme lähteä pilottiluonteisesti kokeilemaan, kuinka tärkeä kohderyhmämme ottaisi vastaan uudentyyppisen toimintamuodon ja saisimmeko toimintaan mukaan juuri ne, jotka siitä eniten hyötyisivät.

 

Erilaisille liikunta-aktiivisuutta tukeville toimenpiteille on tarvetta. Keväällä 2016 julkaistussa LIITU-tutkimuksessa yläkouluikäisistä suomalaisnuorista enää neljäsosa saavutti liikuntasuosituksen eli liikkui reippaasti vähintään tunnin päivittäin. Liian vähäisen liikkumisen taustalla on monia syitä ja on tärkeää, että tukitoimenpiteet suunnitellaan kohderyhmän tarpeita ajatellen.

Koulu-PT:n tarkoituksena ei ole korvata opettajia. On kyse koulun ulkopuolelta tulevasta tukitoiminnasta, jota tehdään tiiviissä yhteistyössä koulun henkilökunnan ja kouluterveydenhuollon kanssa. Opettajat ja terveydenhoitajat osaavat tunnistaa ja ohjata koulu-PT:lle niitä oppilaita, joille toiminnasta saattaisi olla hyötyä. Oppilas tekee itse päätöksen, onko hän halukas ja valmis osallistumaan toimintaan.

PT-toimintaa voidaan toteuttaa koulun tai kunnan ulko- ja sisäliikuntatiloissa, ja oppilas osallistuu toimintaan pääosin kouluaikana. PT-toiminnan sisältö suunnitellaan nuoren toiveiden ja tavoitteiden mukaan ja toteutettavien resurssien puitteissa. Tavoitteena on antaa eväitä oman elämän hallintaan, lisätä myönteisiä kokemuksia liikunnasta ja kannustaa nuorta omaa hyvinvointia lisääviin tekoihin.

 

Pilottikokeilusta myönteinen palaute

Helsingin Liikkuvan koulun liikunnanohjaaja Aleksi Haavisto on toteuttanut kevään 2017 aikana PT-toimintaa mm. Käpylän ja Aleksis Kiven peruskoulujen oppilaiden parissa. Vaikka kokemusta on vielä vähän, Aleksi Haavisto näkee PT-toiminnalle tilausta yläkouluissa.

– Kaikki keväällä mukaan tulleet oppilaat sitoutuivat toimintaan, mikä näkyi vähitellen tapaamisten myötä esimerkiksi nuoren arkiliikunnan lisääntymisenä, ryhdin parantumisena sekä kehittyneenä sosiaalisena rohkeutena.

 

Myös opettajat ovat antaneet pilotista myönteistä palautetta ja havainneet oppilaissa mm. keskittymiskyvyn parantumista. Nuorten palautteen mukaan on tärkeää, että PT-ohjaajan kanssa saa olla oma itsensä, ei ole tarvinnut kokea ryhmäpainetta ja saa vaikuttaa liikunnan sisältöön itse.

– Toiminnan tavoitteiden on hyvä olla maltillisia ja konkreettisia. Nuorilla on hyvin erilaisia taustoja ja jaksaminen vaihtelee. Liikunnasta saatava ilo on ehkä kadonnut, toteaa toinen koulu PT-toimintaa tekevä liikunnanohjaaja Juhana Harlin.

 

Koulu-PT:n tapaamisessa ei aina ole kyse liikunnasta, vaan lähes kaikkien oppilaiden kanssa keskustellaan muista hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvistä asioista, kuten unesta, ruokailusta ja arjen rytmistä.

Nuorten sitoutuminen toimintaan on ollut yllättävän hyvä. Aleksi Haavisto pohtii, että toimintaan sitoutumista vahvistaa se, että ohjaajalla on ollut aikaa nuorelle useampaan kohtaamiseen. Alkuvaiheessa tapaamiset ovat olleet henkilökohtaisia ja toistuneet säännöllisesti viikoittain. Yksilötapaamisten lisäksi on ollut mahdollista tulla PT-ohjaukseen kaverin kanssa. Kaverin tuki on nuorelle tärkeä sitoutumista lisäävä tekijä. Osa nuorista jatkaa yksilötapaamisen jälkeen PT- pienryhmässä tai osallistuu kaupungin järjestämille nuorille suunnatuille liikuntakursseille.

 

Helsingin kaupungilla on erittäin monipuolinen, yläkouluikäiselle nuorelle suunnattu matalan kynnyksen harrasteliikuntatoiminta FunAction, jossa työskentelee liikunnanohjaajana Lauri Immonen. Laurin työnkuvaan kuuluu sekä yksilöllinen liikuntaneuvonta että ryhmien ohjaus.

– Aluksi nuori tulee pelonsekaisin tuntein, että mihin onkaan sitoutumassa. Kun nuori huomaa hyödyn, tullaan uudestaan. Myös vanhemmilta on tullut kiitosta, että nuori on löytänyt liikunnan ilon uudestaan, tiivistää Lauri Immonen.

 

 

 

Ohjaajan on tärkeää olla hyvä tyyppi

Ammatillisen tiedon ja taidon lisäksi on tärkeää, että osaa kohdata ja kuunnella nuorta. Sitä kautta syntyy luottamus ohjaajaan. Tarvitaan myös kärsivällisyyttä, joustavuutta ja huumoria. On nuoria, joilla on todella paha olla, eikä liikunta-aktiivisuuden lisääminen ratkaise kaikkia ongelmia. Ammattitaitoa on ohjata nuori tällöin osaavimpiin käsiin. Näitä edellä mainittuja ominaisuuksia on tärkeä olla henkilöllä, joka toimii koulu-PT:nä, kertovat nuorten parissa työtä tehneet liikunnanohjaajat. Tytti Soini jatkaa, että hauraimmille nuorille suunnattua tukitoimintaa tarjoaa useampi taho, ja on tärkeää keskustella yhdessä palvelujentarjoajien kanssa, ettei toiminnasta tule päällekkäistä. Helsingin kaupungissa toiminnan jatkuvuus nähdään tärkeänä ja tavoitteena on ottaa uusia kouluja mukaan.

 

Koulu-PT-toimintaa on tehty myös muualla Suomessa. Liikunnanohjaaja Karoliina Ahtiainen, itsekin Joutsenon koulun entinen oppilas, marssi syksyllä 2016 koulun rehtorin ja terveydenhoitajan luokse ja kertoi idean koulun omasta personal trainerista. Tällä hetkellä Karoliina on työsuhteessa Joutsenon kunnalla, ja työnkuvaan kuuluu alakoululaisten iltapäiväkerhojen ohjaus, yläkoulun oppilaille suunnattu personal trainer -toiminta sekä henkilökuntaliikunnan ohjaus.

 

Myös Karoliina Ahtiainen pitää tärkeänä nuoren luottamuksen voittamista, jotta voidaan saada nuori sitoutumaan toimintaan ja saavuttamaan tavoitteita. Nuoret ovat kokeneet koulu-PT:n isona juttuna nimenomaan siksi, että vastassa on neutraali, kaverillinen aikuinen, jolla on aikaa keskustella nuoren kanssa hyvinvointiin liittyvistä asioista ja ohjata aktiivisempaan arkeen.

 

Mä haluun ite jumpata, annaks sä ohjeita

Liikunnanohjaajien lisäksi myös fysioterapeuteilla voisi olla paljonkin annettavaa nuorille vähäisestä liikkumisesta johtuviin ongelmiin. Lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelinoireet eivät ole vähenemässä, päinvastoin. Yhä nuoremmilla esiintyy niska- ja selkäkipuja, viidenneksellä 10–12-vuotiaista jopa viikoittain. Fysioterapeutti Katja Hovi suoritti jatko-opintoihin liittyvät projektinhallintakurssin harjoittelun Pattasten koululla Raahessa. Harjoittelun aluksi hän teetti yläkouluikäisille nuorille kyselyn koetuista tuki- ja liikuntaelinoireista ja liikuntaharrastuksista. 250 vastaajalla 300:sta oli jonkinlaista oireilua tukirangassa. Vanhempien luvalla 60 nuorta kävi kevään 2017 aikana Katja Hovin ohjauksessa saaden henkilökohtaista neuvoa oireiden hoitamiseen, liikuntaan ja elämänhallintaan. Lisäksi Katja Hovi piti jakson aikana nuorille kuntosalikurssin ja niska-hartiaryhmän sekä kehitti taukojumppaideoita koululle. Koulun henkilökunnalle nuorten runsas tuki- ja liikuntaelinoireilu oli yllätys. Katjan mielestä fysioterapeuttien ammattiosaamiselle olisi kysyntää kouluissa ja liikunnanopettajan työparina oleminen olisi hyvä yhdistelmä.

 

Parasta on nuoren suusta kuultu palaute:

– Nykyään jumppaan lähes joka päivä, en vain silloin kun PT-toiminnassa sovittiin. Kiitos sain paljon motivaatiota jumppaamiseen ja liikkumiseen. Parasta on, että kivut ovat vähentyneet huomattavasti.

 

Teksti:
Kirsti Siekkinen
Terveyden edistämisen asiantuntija (TtM, fysioterapeutti, PhysioTrainer)
LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä